"NYKYPÄIVÄÄ EI OLISI ILMAN MENNEISYYTTÄ, JA IHMINEN ILMAN MUISTOJA ON RUTIKÖYHÄ"

22. heinäkuuta 2014

Finel koristeet


"Auringonkukka" kattila,
johon olen metsästänyt vuosia puuttuvaa kantta.
 Pelkkä kattila maksoi 10eur.
 
Laatutavara.com:iin on kerätty hyvä tietopankki Finel koristeista ja malleista
Sieltä voi lukea, että kaikkien koristeiden suunnittelijaa ei tiedetä.
 Keitähän ovat olleet ? Emalitehtaan omia työntekijöitä ?
Raija Uosikkinen ja Esteri Tomula ovat vain saaneet nimensä nimekkäinä suunnittelijoina esille.
 

Kirpparilla oli joulukello -aiheinen iso kulho myynnissä, mutta pohjassa ei lukenut FINEL ja kuviokaan ei ollut minulle silloin vielä tuttu. Hinta ei ollut kuin jotain 8eur, mutta ostamatta jäi tietämättömyyden takia.

Nyt viisaampi, ja ei mene enää tuollaiset ihanuudet ohitse.
Kuva: laatutavara.com

13. heinäkuuta 2014

Monipuolinen Metsovaara


 60-luvun puolivälissä Marjatta Metsovaara alkoi suunnittelemaan Top-Tip sateenvarjoihin kankaita porvoolaiselle Green&Greenille.
 
Mallisto vaihtui kaksi kertaa vuodessa ja esim. v. 1968 mallistossa oli 15 erilaista kuosia 106:lla eri värillä ! Ja kun samat kuviot toistuivat kankaissa, saattoi naisilla olla vaate ja varjo yks yhteen. Oli kyse siis muotiasusteesta. Sateenvarjoja vietiin USAan ja Kanadaan.
Kuviot painettiin nailonille käsin, joten mistään halvasta tuotteesta ei ollut kyse.
Yhteistyö yrityksen kanssa jatkui vuoteen 1982 asti Metsovaaran jäädessä eläkkeelle.
 
V. 2005 aloitettiin uustuotanto saman valmistajan toimesta.
 Varjoja myytiin ainakin Stockmannilla ja Taito Shopissa.
(Nyt kun googlettaa Green&Green ei löydy enää koko firmaa ??)
 
(Tekstin vapaa käännös täältä,
kirjassa RETROAARTEET on muistaakseni myös juttua näistä varjoista.)
 
 En olisi tunnistanut eilen löytämääni sateenvarjoa Metsovaaraksi kuvion perusteella,
 mutta onneksi ovat hyvin nimikoituja.
 Alkuperäistä tuotantoa, ehjä käyttökuntoinen sateenvarjo, 50cent.
 
 
 

 
Muistatteko kirppislöytöni Tomulan Isokukat ? Laitoin niistä hinta-arviokyselyä Koti ja Keittiö-lehteen, ja nyt vastaus on tullut (jonotusaika n. 6kk) Jouko Rekolan antamana.
Katso lehtijuttu täältä.

 

10. heinäkuuta 2014

Asuntomessut Lahden Riihelässä 1978


Vuoden 1978 messujen yleistavoitteena oli HYVÄ PIENTALOYMPÄRISTÖ ja asuntomessualueesta rakentuikin kokonainen uusi pientalokaupunginosa. Tiiviiden rakennusalueiden vastapainona on laajoja vapaa-alueita.
Alue koostuu lähinnä puuvuoratuista matalista oma- ja rivitaloista, värityksenä maanläheistä punaista, keltaista ja ruskeaa. Erilaisia taloratkaisuja on selvästikin tehty kokeilumielessä. Eikä välttämättä ihan onnistuneesti. Silmiinpistävää on esim. joidenkin talojen eleetön laatikkomaisuus.

Uusia asumiseen liittyviä ideoita toivottiin löytyvän yleisellä arkkitehtisuunnittelukilpailulla. Yksi tällainen suunnittelukilpailun tuloksena toteutettu alue on maakunnallisestikin arvokas Käpykylä, joka rakennettiin lopullisesti valmiiksi vasta seuraavina vuosina.
Asuntomessualueen toteutusmuotoina olivat: Kokonaisvastuurakentajat (rakentaja suunnittelee rakennuttajan kanssa sovitun laatutason mukaisesti), Urakkarakentajat (=arkkitehtikilpailun tulokset), Omatoimirakentajat ja Näytteilleasettajarakentajat.

Asuntomessualueen yhteyteen päätettiin sijoittaa myöskin hiihdon maailmanmestaruuskisojen 1978 kisakylä. Tällä alueella on matalia kerrostaloja, jotka ovat vähän "eri paria" muun talotuotannon kanssa.

Alueelle rakennettiin myös jo heti palvelukeskus, johon sijoittui monipuoliset palvelut: elintarvikeliike, kioski, kahvila-ruokala, parturi-kampaamo, pankki, posti, peruskoulun ala-aste, päiväkoti, terveysneuvola, liikuntasali ja kerhohuoneisto. (Toteutuiko kaikki ?)
Peruspalveluiden osalta valmista piti olla asuntomessuihin mennessä. Tämä osaltaan helpotti alueelle muuttavien arkea. Kaupungin keskustaan matkaa on 7km.


Kun jälkeenpäin kuultiin messuvieraiden kommentteja, eniten arvosteltiin rakentamisen tiiviyttä, ”slummimaisemaa.” Omakotitontit olivat pieniä, keskimäärin 470m². Rakennusten ulkonäköä pidettiin epäonnistuneena, ”rumia latoja.”
Myönteistä oli alueen monipuolisuus, luonnonläheisyys, ja se että eri kokoisille perheille löytyi sopivia asuntoja.

Messualue oli aika laaja, 22ha, asuntoja 210. Kierrettävänä oli 47 näyttelykohdetta, jota pidettiin aivan liian suurena määränä yhdellä kertaa käytäväksi.

Tähän kartaan olen merkinnyt punaisella ja vihreällä näyttelykohteet. Vihreät olivat Avotakka-lehden sisustamia messutaloja. Mustalla ympyröidyt alueet olivat vielä tuolloin 1978 rakentamattomia. Kisakylä sijoittuu kartan yläosaan.
 

Ihan priimaa ei rakentaminen kuitenkaan ollut.
Noin kolmasosassa taloja esiintyi asukkaiden muuton jälkeen vakavia rakenteellisia puutteita ja vikoja.
Asuntomessuorganisaatio myönsikin että rakentamisen aikaisen valvonnan olisi pitänyt olla ehdottomasti tiukempaa, liian kiireellä tehtiin tiukalla rahoituksella. Tuloksena puuttuvia eristeitä, routivia lattioita, eristämättömiä perustuksia, vuotavia vesikattoja.
Kymmenessä talossa tiiliset sisäseinät pestiin rakennusvaiheessa laimentamattomalla suolahappoliuoksella !


Riihelästä ei tullut koskaan luksuskaupunginosaa.









Riihelän palvelukeskus (ostoskeskus) tänään. Tyhjää täynnä. Ei  kioskia, koulua, kauppaa, ei mitään. Kaikki rakennukset on purettu huono/homekuntoisina.
Ainoa "palvelu" on postilaatikko tien poskessa. Luin jostain että tuohon olisi suunnitteilla ainakin kerrostaloja. Viereen on jo rakenteilla uusi päiväkotirakennus.
 
 
Yleiskuvan alueen taloista saa:
Google mapsin Street view toiminnolla. Kirjoita hakuun Uotilankatu ja Erviänkatu (Lahti) ja liiku katuja pitkin taloja katsellen. (Huomaa myös poikkikadut.)
 
-Youtuben pätkä, Innovaatiokävely Riihelässä, jossa mm. Remontti-Reiska Jorma Piisinen kommentoi talojen rakenteita.

Tietolähteet: Arkkitehti 1977, Etelä-Suomen Sanomat 1978 ja 1980, Internet, Asuntomessuopas 1978, Avotakka 7/1978, Makasiini 5/1978

16. kesäkuuta 2014

Ensimmäinen smurffijuoma



Alkuperäinen smurffijuoma on vuodelta 1983, makuina oli päärynä ja vadelma.
Markkinointiin on liittynyt smurffimarssi: "Nyt on meillä Smurffijuoma, juoma iloinen, vihreä ja punainen Suursmurffi keksi sen - smurffaten !"  Kuka muistaa ?

Tämä mainos löytyi Smurffi sarjakuvakirjan (Smurffit ja sääkone 1983) takakannesta.
Hyvin kohdennettua mainontaa : )


 Smurffit nykykuosissa.


12. kesäkuuta 2014

Mitä huonekaluja suomalaiset ostivat koteihinsa v. 1976 ?


Kappalemääräistä myyntiä on tarkasteltu kolmen ja kuuden kuukauden pätkinä: tammi-maaliskuun myynti ja huhti-syyskuun myynti. (Loppuvuoden myynti siis puuttuu.)
Osa huonekaluista on menestynyt hyvin alkuvuonna, mutta ei ole ollut enää kärjessä kesällä.
Osa taas on päässyt listalle vain syksyn myynnissä, esimerkkinä tästä koululaispöytä, joka on selvä sesonkituote.

Kymmenen myydyimmän huonekalun joukossa kumpanakin tarkastelujaksona oli kuitenkin neljä samaa tuotetta, ne ovat:

kuva:artek.fi
-Jakkara 60, Artek
suunn. Alvar Aalto 1933



kuva: muurame.com
-Laatikosto Kolmonen, Muurame Ky
suunn. Pirkko Stenros 1954
 


-Easy-vuodetuoli, Myrskylä Oy
suunn. Ahti Taskinen 1969
 

 -Pinnatuoli Sara, Asko Oy
(halpa jokapaikan tuoli 59mk)
 
 
***
 
Muut hyvin myyneet ja listalle päässeet huonekalut:

-Setti-palasohva, Vilka Oy
suunn. Pentti J. Wainio 1974



kuva: artek.fi
-Nojatuoli 45, Artek
suunn. Alvar Aalto 1947



-Hyllystö MackFinn 210, Jouko Mäkinen Oy
(Listan kaikki hyllyköt ovat näitä kolmiosaisia,
 joissa hyllyjä, kaappeja ja laatikoita.)

Tyypillisessä 70-luvun hyllykössä oli usein vielä baarikaappi ja valoramppi.
Kirjahyllyiksi niitä ei voinut juuri sanoa.)



-Katinpoika lastenvuode, Muurame Ky
suunn. Pirkko Stenros

 

-Odessa tuoli, Asko Oy




-Charlotta tuoli, Asko Oy

 
-Hyllystö Aquarius, Asko Oy

-Hyllykkö Monsuuni, Asko Oy

-Palakulmasohva Farkku, Myrskylä Oy

-Popi palatuoli, Asko Oy

-Poppis koululaispöytä, Lahden Puutyö Oy

-Ruokapöytä Saimi, Asko Oy
 
 
Eniten huonekaluja listalle sai Asko Oy. Ei yhtään Iskun huonekalua.
Mutta taas nuo Artekin myynnit osoittavat, että klassikkojen perässä oltiin jo 70-luvulla.
Artek nojatuoli maksoi 670mk, Odessa tai Charlotta tuolin sai 215mk:lla.

Meille ostettiin aikoinaan edullinen Farkku palasohva tummanruskealla farkkukankaalla, muistan kun tulin jostain kotiin (koulusta?), ja uusi ihana sohva oli sillä aikaa saapunut  !
 
 
Tietolähde: Avotakka 6 ja 12 1976
Kuvat: valmistajien mainoskuvia Avotakka ja Makasiini
 


7. kesäkuuta 2014

Ei oo parempaa kuin Lahden Sininen

Mallasjuoman mainokset on kerätty aikauslehdistä 60- ja 70-luvuilta.  Yleensäkin olutmainontaa oli monissa lehdissä, ihan Kotiliedestä Me Naisiin. Mutta yksi oli oikeastaan "kunkku" tässä asiassa, parhaimmat ja eniten mainoksia löytyi Hymy-lehdistä.
Mallasjuoma käytti helsinkiläistä Valotorni mainostoimistoa myös lehtimainonnassa.

Lahden erikoispilsneri III on syntynyt v. 1953, 
ollut virallisesti Lahden Sininen vuodesta 1969.
Tämä mainos antaa kuvan että nainen on ostanut oluen ruokajuomaksi, ja myös tarjoilee sen.



Lehtimainonnassa Sinistä markkinoitiin yleensä sekä miehille että naisille.
Sinisen juontiin liitettiin miehen ja naisen välistä kanssakäymistä, romantiikkaa.
 
Se tuleekin hyvin ilmi näissä kahdessa mainoksessa.





Tyypillinen olutmainos: pullo ja lasissa kuohuava olut.
Ja tietysti nuo kosteuspisarat.



Tässä mainoksessa on onnistuttu luomaan hyvä tunnelma.
 Noihin kekkereihin voisi hyvin mennä mukaan.



7 veljestä tuli markkinoille 1970, mutta loppui jo 1973.
 Tuotanto ei pysynyt kysynnän perässä, jolloin laatu kärsi ja myynti laski.
 
 

Lahden Tuoppi, oluen elinkaaresta en löytänyt mitään tietoa.



Mallasjuoma on ollut mukana tukemassa Suomen olympiajoukkuetta v. 1976 Olympiajuomalla.
Mainoskasvoina oli sen ajan urheiluhuippuja.
Samanlainen tukemiskampanja oli Lahden MM-kotikisojen kisajärjestelyissä 1978,
silloin limpparin makuna oli ananas.
 
Sloganit ovat olleet tärkeitä mainonnassa,
tässä mainoksessa on tuo 70-luvulta tuttu MOI! Lahtelaista sormimerkkeineen.
Ei oo Lahden voittanutta -lause kiellettiin keskiolutmainonnan tiukentuessa.
Muita sloganeita ovat olleet: Lahtelaista - tottakai! ja Aika on Lahden.
 


Varsinkin kivennäisvesissä muistettiin mainostaa Launeen puhdasta lähdevettä ja lahtelaista pohjavettä.
Kivennäisveden tuotemerkiksi tulikin myöhemmin Lahden Laune.
 
Mallasjuomalla oli tuotantolaitoksia muuallakin kuin Lahdessa, mutta harvoin niitä tuotiin esille edes mainonnassa, tässä poikkeus. Kilistelylaseina kuvassa ovat Nanny Stillin Grappo-lasit.
 
***
 
Mallasjuoman tunnetuimpia tuotteita ovat olleet mm: Palma, Pommac, Moy, Joy, King Cola, Siesta, Peikkojuoma, Batman-juoma, Tuoppi, Lahden Erikoisolut, Lahden Sininen, Sitruuna sooda, Asterix, Pupu Tupuna, Aurinko Jaffa.
 
Mallasjuoman myyminen Hartwallille teki lopun lahtelaisista tuotemerkeistä, Lahden Sininen palautettiin kuitenkin tuotantoon v. 2008 nimellä Sininen.
 Aurinko Palma teki paluun v. 2012, on nykyään Hartwall Jaffa Palma.
 
 
Netistä löytyy useita Mallasjuoman mainosfilmejä, tässä linkki Elävään arkistoon, jossa on itse Spede Mallasjuoman sammakkomiehenä.  Youtubesta etsi hakusanalla "lahden olut."
 

Tietolähde: Kirja Nuori 100 vuotias Lahti,  Suvi Kuisma: Ei oo Lahden voittanutta-Mallasjuoma ja lahtelaisuus mainoselokuvan silmin 1950-1990